Kuva: Unsplash
Matkailu- ja ravintola-alan hienoimpia puolia on se, että yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on moniin muihin toimialoihin verrattuna kohtuullisen matala. Ei tarvita vuosien korkeakouluopintoja, valtavaa organisaatiota tai välttämättä edes suurta alkupääomaa. Hyvä liikeidea, sopivat tilat, riittävä rahoitus ja ennen kaikkea halu tehdä asioita omalla tavalla voivat riittää alkuun.
Mutta tässä piilee myös alan suurimpia harhakuvitelmia. Ravintolan perustaminen voi olla suhteellisen helppoa. Kannattavan ravintolan pyörittäminen vuodesta toiseen on kaikkea muuta kuin helppoa.
Olen toiminut ravintola-alan yrittäjänä jo pitkään. Porilaisen Panimoravintola Beer Hunter'sin ympärille on vuosien aikana rakentunut ravintolatoiminnan lisäksi panimo, tislaamo ja viimeisimpänä cocktail- ja viinibaari Vinko. Matkan varrella on tullut onnistumisia, mutta myös pettymyksiä, virhearvioita ja vaikeita päätöksiä. Juuri ne ovat opettaneet yrittäjyydestä ehkä kaikkein eniten.
Yrittäjyys on ennen kaikkea vapautta. Vapautta toteuttaa omia ajatuksia, rakentaa oman näköistä yritystä ja päättää, mihin suuntaan toimintaa kehitetään. Mutta vapauden vastapainona tulee vastuu. Yrittäjä vastaa viime kädessä siitä, että palkat maksetaan, laskut hoidetaan ja yritys pysyy pystyssä. Silloinkin, kun asiakkaita on vähemmän kuin odotettiin tai kustannukset nousevat nopeammin kuin myynti.
Hyvä ravintola ei vielä tarkoita hyvää liiketoimintaa. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, jonka olen vuosien aikana oppinut. Voit tehdä erinomaista ruokaa, valmistaa laadukkaita juomia ja tarjota loistavaa palvelua, mutta jos talous ei ole kunnossa, yrityksellä ei ole tulevaisuutta. Yrittäjän pitää ymmärtää numeroita aivan yhtä hyvin kuin asiakkaitaan. Vanha sanonta ”ravintoloitsijoilla on matematiikka viisi ja uskonto kymppi” pitää edelleen usein paikkaansa.
Eikä työtä voi mitata pelkästään ravintolan aukioloajoilla. Monesti yrittäjän varsinainen työpäivä alkaa ennen kuin ensimmäinen asiakas saapuu ja jatkuu vielä viimeisen lähdettyä. Hankinnat, henkilöstöasiat, talous, markkinointi ja lukemattomat pienet päätökset kuuluvat arkeen. Varsinkin yrityksen alkuvaiheessa yrittäjän on oltava valmis tekemään lähes kaikkea itse. Todellisuudessa yrittäjä on aina töissä, jos ei muuten, niin ainakin mentaalisesti.
Miksi sitten kukaan haluaisi ryhtyä ravintolayrittäjäksi? Minulle vastaus on yksinkertainen. Harvassa ammatissa pääsee yhtä konkreettisesti näkemään oman työnsä tulokset. Idea, joka vielä hetki sitten oli vain ajatus, voi muuttua paikaksi, jossa ihmiset viihtyvät, kohtaavat toisensa ja saavat elämyksiä. Siinä on jotakin poikkeuksellisen palkitsevaa. Yrittäjyys vaatii myös rohkeutta. Eikä pelkästään rohkeutta perustaa yritys, vaan ennen kaikkea rohkeutta muuttaa sitä.
Olemme Beer Hunter'sissa kehittäneet toimintaamme vuosien varrella moneen suuntaan. Kaikki ajatukset eivät ole osoittautuneet onnistuneiksi, eikä niiden tarvitsekaan. Olennaista on, ettei jää paikalleen. Asiakkaiden odotukset muuttuvat, kulutusrakenteet muuttuvat ja kilpailu muuttuu. Se, mikä toimi erinomaisesti kymmenen vuotta sitten, ei välttämättä toimi enää huomenna.
Ehkä yrittäjän vaarallisin ajatus on, että olemme aina tehneet näin ja hyvin on pärjätty.
Yrityksen kehittäminen edellyttää kuitenkin myös yrittäjän itsensä kehittämistä. Pitää olla valmis opiskelemaan, kuuntelemaan muita, kyseenalaistamaan omia näkemyksiään ja joskus myöntämään olleensa väärässä. Itse olen saanut paljon uusia näkökulmia myös erilaisista luottamustehtävistä ja erityisesti MaRan hallituksen puheenjohtajana. Kun pääsee keskustelemaan erilaisten yritysten ja yrittäjien kanssa, huomaa nopeasti, kuinka paljon muilta voi oppia.
Yrittäjän ei tarvitse osata kaikkea, mutta hänen pitää ymmärtää, mitä ei osaa. Hyvien työntekijöiden löytäminen, heidän osaamisensa hyödyntäminen ja vastuun jakaminen ovat yrityksen kasvun edellytyksiä. Yksin voi päästä alkuun, mutta harvoin kovin pitkälle. Toivoisin, että myös kouluissa yrittäjyydestä puhuttaisiin enemmän todellisena uravaihtoehtona. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä yrittäjiksi, eikä kaikista siihen ole. Mutta matkailu- ja ravintola-ala tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden kokeilla omia siipiään. Pieni kahvila, catering-yritys, tapahtumapalvelu tai oma ravintolakonsepti voi olla alku jollekin paljon suuremmalle.
Erityisesti nuorten vanhemmille haluan sanoa, ettei yrittäjyyttä kannata nähdä vain riskinä. Se on myös mahdollisuus rakentaa itselleen työura, jossa omalla osaamisella, ahkeruudella ja rohkeudella voi vaikuttaa poikkeuksellisen paljon tulevaisuuteensa. Epäonnistumisen mahdollisuutta ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään antaa sen estää yrittämästä.
Matkailu- ja ravintola-ala ei lupaa helppoa menestystä. Se tarjoaa jotakin paljon kiinnostavampaa: mahdollisuuden rakentaa itse jotakin uutta, työllistää muita ja nähdä oman työnsä vaikutukset ympäröivässä yhteisössä.
Yli vuosikymmenten yrittäjäkokemuksen jälkeen en edelleenkään ajattele, että yritykseni olisi valmis. Päinvastoin. Edelleen löytyy uutta opittavaa, uusia mahdollisuuksia ja asioita, jotka voisi tehdä paremmin.
Ja ehkä juuri siinä on yrittäjyyden suurin viehätys. Yrittäjän ei tarvitse olla valmis aloittaessaan. Mutta pitää olla valmis kehittymään, joka ikinen päivä.
Julkaistu 20.10.2026
