Juha Ojajärvi: Positiivisia uutisia ja asioita kannattaa levittää
Kuva: Perho Liiketalousopiston kuvapankki
Horeca-ala on koronapandemiasta lähtien ollut melkoisessa taloudellisessa kurimuksessa - syitä ei tässä yhteydessä tarvinne tämän kirjoituksen lukijoille toistaa.
Yleinen tunnelma niin matkailu- kuin ravintola-alallakin on ollut pitkään apea. Media on buustannut tätä nostamalla otsikoihin monenlaista negatiivista syötettä. Mediaa on kuitenkin turha tästä syyttää, sillä media-alan ansaintalogiikka perustuu lukijoiden käytökseen – eli mitä enemmän ostamme ja klikkailemme medioiden negatiivisia uutisia, sitä enemmän niiden oheen voidaan myydä mainostilaa ja sitä enemmän niitä näin ollen kannattaa taas julkaista. Melkoinen kehä.
Ei ole enää uutinen, että Lapin matkailu rikkoo ennätyksiä. Se toipui esimerkillisen nopeasti vastoinkäymisistään. Verrannollisena ihmeenä voi pitää myös pääkaupunkiseudun matkailun kasvua. Uutisena se on kuitenkin jäänyt paljon pienemmälle huomiolle. Nykyiset ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat nimittäin ylittäneet korona-aikaa edeltäneet aiemmat kautta aikain ennätykset. Erityiseksi tämän tekee, että nykyiset matkailijaennätykset on saavutettu lähes kokonaan uusilla kansalaisuuksilla. Eipä jääty Etelä-Suomessa voivottelemaan.
Horeca-alalla työskentelevien kannattaisi alkaa entistä voimakkaammin levittää positiivisia asioita. Erityisen tehokasta se on, jos sen tekee suuret massat. Tehoa lisää myös se, että viestiä välittävät vaikutusvaltaiset tahot. Hyvänä esimerkkinä ovat Helsingin kaupungin rohkeat strategiset tavoitteet kasvattaa Helsingin elinvoimaa lisäämällä kaupungin kuhinaa houkuttelemalla sinne ulkomaalaisia matkailijoita, luomalla keskusta-alueelle uusia asuinalueita ja houkuttelemalla sinne uutta yritystoimintaa. Tämän pormestari Daniel Sazonovin totesi kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 11.3.2026, jossa hän ”toteaa tahtovansa, että viiden vuoden kuluttua keskusta kukoistaa ja että sen puolesta hän on nyt käärinyt hihansa”.
Positiivinen yleinen tunnelma horeca-alaa kohtaa näkyy suoraan alan oppilaitosten hakijaluvuissa. Ylivoimaisesti tärkein tekijä nuorten hakeutumispäätöksessä on nimittäin mielikuva alan työllistävyydestä. Selkeä merkki positiivisempien aikojen käynnistymisestä on nähty, sillä matkailu- ja ravintola-alan opiskelun vetovoima on selkeästi parantunut parin vuoden takaisista heikoista luvuista.
Toisen toimialan onni voi olla toisen toimialan – tai toisten toimialojen epäonni. Finanssiala on jo pitkään pyrkinyt vaikuttamaan kansankapitalismin laajentumiseen. On edistetty veroetuja ja vauvojen säästötilisopimuksia, on tehty sijoituspodcasteja ja on syntynyt myyttisiä oman elämänsä sijoitussankareita. Eläkepäiviin on kehotettu varautumaan aloittamalla jo varhain puritaaninen elämä ja oman sijoitusvarallisuuden kasvattaminen - ja tallettaminen finanssialan jatkuvasti kehittyviin tuotteisiin. Suomalaisten säästäväisyysaste huitelee jo moninkertaisissa ennätysluvuissa. Pelkästään suomalaisten pankkitileillä makaa 115 miljardia euroa. Tätä nuukuuden ihannointia julisti mm. rahoituksen professori Vesa Puttonen Hesarin kirjoituksessaan 12.3.2026. Kun kohta kuusikymppisen miljonääri Puttosen ”puoliso kysyi, minkä takia me vielä säästämme, hän vastasi, että siksi, että saisimme lisää rahaa”. Hän myös ”sanoo hämmästelevänsä, miten niin monilla nuorilla ihmisillä on varaa syödä kalliissa ravintoloissa”. Tällainen puhe on vaarallisen lamaannuttavaa yhteiskunnalle ja kaikkien toimialojen bisnekselle – lopulta myös finanssialan.
Voisimmeko me suomalaiset vain puhua positiivisesti, kun on positiivista puhuttavaa. Voisimmeko myös säästää, mutta ei yli-säästää. Mieluummin muistettaisiin vielä eläessämme kokea elämyksiä – niin matkustaen kuin ravintoloissakin nauttien. Se ei tee hyvää vain itselleen, vaan koko yhteiskunnallemme. Tämän myös professori Puttonen ymmärsi.
